Voidaanko erikoisvärit proofata?

Koska monet painetut materiaalit Erikoisvärin kuten Pantone tai HKS usein herää kysymys, ovatko nämä värit edes getodistet voidaan tehdä. Vastaus tänään on "kyllä". Nykyaikainen Todisteetjärjestelmät voivat simuloida pistevärejä erittäin hyvin.
Syy: Nykyaikaisilla tiivistysjärjestelmillä ei ole ainoastaan CMYKmutta tulostaa jopa 12 eri värillä. Klassisten perusvärien lisäksi laitteessa on siis myös oranssi, vihreä ja violetti oikeina väreinä. Proof-tulostimet, kuten Epson 7900 tai 9900 pystyvät siis käsittelemään huomattavasti suurempia väriavaruuksia kuin esim. ISOCoatedV2 näytettäväksi. Näissä yksiköissä pistevärisimulointi ei siis ole mahdollista, kun sitä ohjataan Contone-ohjaimella, jota sovelletaan koko Väriavaruus proof-tulostimesta, joskus erittäin hyvin. Esimerkiksi Epson itse sanoo, että "98% kaikista Pantone-väreistä" voidaan toistaa. Tätä voidaan hieman epäillä, mutta yli 90% kaikista Pantone-väreistä on mielestämme varsin realistinen luku.

Aikaisemmin Pantone- ja HKS-värit yksinkertaisesti muunnettiin CMYK-väreiksi vedoslaitteissa ja simuloitiin sitten vakioväriavaruudessa, eli useimmiten ISOCoatedV2-väriavaruudessa. Värien esittäminen on tässä useimmiten täysin puutteellista. Pantone- ja HKS-värien toistamiseksi vedoksessa on siksi erittäin tärkeää, että käytössä on nykyaikainen vedostustulostin, jossa on monia värejä ja korkea väriavaruus, sekä nykyaikainen vedostusohjelmisto, joka pystyy myös hallitsemaan väriavaruutta tarkasti.

Erot pistevärisimulaation laadussa näkyvät nopeasti eri painatusjärjestelmissä: Jos oikovedospalvelun tarjoaja tulostaa vanhemmalla 6- tai 8-värijärjestelmällä (syaani, vaalea syaani, magenta, vaalea magenta, keltainen ja musta tai vaalea musta), spottivärit simuloituvat huonommin kuin nykyaikaisella 11-värijärjestelmällä, jossa on esim. Syaani, vaalea syaani, oranssi, keltainen, magenta, vaalea magenta, valokuvamusta, mattamusta, vaalea musta, vaalea musta, vaalea vaalea musta. ja Vihreä.

Täplävärien parempi simulointilaatu johtuu siitä, että esimerkiksi oranssi on jo saatavilla erillisenä värinä eikä sitä tarvitse sekoittaa magentasta ja keltaisesta ennen täplävärisimulointia.

On tietysti sanottava, että rajoituksia on olemassa, erityisesti metallisten tai kirkkaiden värien osalta; näitä värisävyjä ei tällä hetkellä voida toistaa vedoksessa.

Asteittaisten sävyjen täysimittainen simulointi

Useimmissa proofausjärjestelmissä tallennetaan vain Pantone- tai HKS-värin 100%-arvot. Jos esimerkiksi fontin logo on tarkoitus tulostaa 100%:llä. Musteen käyttö Pantone-väriä simuloidaan, tämä on tarkkaa ja näkyy hyvin useimmissa proofausjärjestelmissä.

Vaikeampaa on kuitenkin, jos logossa on 100%-alueiden lisäksi 30% Pantone-värialue, sillä nämä eivät ole käytettävissä vedosjärjestelmässä.efinated, vaan se "lasketaan" proofing-järjestelmässä. Joissain tapauksissa on poikkeamia esimerkiksi HKS:n puolisävyruuduista. Yksi este tässä on Sävyarvon lisäys osoitteessa Offset-painatusjota ei ole selkeästi määritelty pisteväreille ja joka voi vaihdella painolaatan, painovärin, seulapainon jne. mukaan.

Vaikeaa on myös, jos esimerkiksi harmaasävyinen TIFF-kuva asetetaan 100% HKS -alueelle ja painetaan päälle. Graafisen alan ammattilaiselle on heti ymmärrettävää, että HKS-pinnan on yksinkertaisesti tummuttava tässä vaiheessa 30%-mustan ylipainatuksen vuoksi. Proofausohjelmiston on kuitenkin tunnistettava tämä vaikutus oikein, laskettava se oikein ja simuloitava se sitten oikein proofipainokoneen käytettävissä olevilla 12 värillä. On helppo ymmärtää, että tästä voi aiheutua vaikeuksia. Ja ylin kurinalaisuus: 7-väriset Pantone-tiedostot, joissa on paljon päällekkäisiä ja ylipainettuja Pantone-värejä tai HKS-värejä, joissa on ylipainettuja CMYK-elementtejä, voidaan nykyaikaisimmillakin proofausjärjestelmillä vain arvailla, mutta niitä ei voida simuloida 100%-väritarkkuudella. Myös spottivärien painatusjärjestyksellä on suuri merkitys: Painetaanko ensin kiinteä PANTONE-oranssi ja sitten harmaa märkäalueelle vai ensin 30%-musta ja sitten kiinteä PANTONE päälle?

Johtopäätös: Pisteväritodistus on tekniikan nykytilanteen mukaan monissa tapauksissa hyvin toteutettavissa. Lisäksi vuoden 2016 tarkistuksen käyttöönoton myötä myös ISO 12647-7, otettiin käyttöön väripoikkeaman määritelmä ja pistevärikiila. Tämä tarkoittaa sitä, että CMYK-värit sekä spottivärit voidaan nyt proofata ja Media kiila mitattu ja todennettu.

Olemme koonneet lisätietoja ISO 12647-7:2016 -standardin uudistuksista ja erikoisvärikiilasta tänne.

Lisää artikkeleita aiheesta:

2 kommenttia artikkeliin ”Kann man Sonderfarben proofen?”

  1. Beim Graphic Arts Color Expert’s Day in Frankfurt wurde hierzu am Vormittag einiges an Präsentationen angeboten. Wen es interessiert, und wer sich näher in die Materie einarbeiten möchte, der kann hier die PDF-Präsentationen zum Thema Proof von Sonderfarben herunterladen:
    http://color.org/events/frankfurt_color_experts.xalter

    Die Themen im Einzelnen waren:
    Proofing and printing documents that include spot inks – Craig Revie
    Predicting the colorimetry of spot colour overprints – Kiran Deshpande
    Brand Colour Workflow – Steve Smiley
    Spot color proofing and printing – Dietmar Fuchs
    Advanced proofing – spot colours – Paul Lindstrom
    Color Sequence Proof Sample“ – Victor Asseiceiro

    Leider liegen die Präsentationen nur auf englisch vor, aber für Farbmanagement Experten ist das sicher kein Hindernis!

    Vastaa

Jätä kommentti

GDPR-evästeiden suostumus todellisen evästeen bannerin avulla