Painotekniikassa vedos on väritarkka simulaatio vedoksesta valvontatarkoituksiin. Proof simuloi sitä, miltä myöhempi painotulos näyttää. Näin mahdolliset väri-, retusointi- ja kirjoitusvirheet voidaan havaita ennen lopullista tulostusta, koska korjaaminen siellä on kallista tai usein ei enää mahdollista.
Proofia kutsutaan oikeastaan oikein: "contract proof" tai "contract proof", ja sillä tarkoitetaan värisitovaa ja oikeudellisesti sitovaa koepainosta ISO 12647-7:2016, eli nykyisen, vuodesta 2016 alkaen voimassa olevan tarkistuksen mukaisesti. Proof simuloi myöhemmän offsetpainatusta tai gravuuripainatusta pienin toleranssein. Nykyään se lasketaan lähes yksinomaan proofit-ohjelmistolla, jossa on integroitu RIP, ja sitten se tuotetaan mustesuihkutulostimilla erityisille, sertifioiduille proof-papereille. Termin "proof" lisäksi käytetään yleisesti myös termejä kuten colour proof tai digital proof.
Proof-tiedot muunnetaan erotteluiksi ja kootaan sitten uudelleen yhdistelmäkuvaksi, jotta ylipainatus ja trapping voidaan simuloida oikein. Tämän jälkeen tiedot siirretään uutena yhdistelmäkuvana useimmiten 8-12-väriseen mustesuihkutulostimeen, joka tulostaa tiedot. Painotietojen lisäksi vedoksessa on oltava myös UGRA/Fogra mediakiila ollakseen väritarkka ja oikeudellisesti sitova. Standardoidun mediakiilan ansiosta painotalo voi tarkistaa vedoksen oikeellisuuden. Koska monet painotalot eivät käytä tätä mittaustekniikkaa painokoneessa, vedos toimitetaan nykyään yleensä suoraan koepaperin mukana, jossa vahvistetaan mediakiilan mitattujen arvojen oikeellisuus suoraan vedoksessa.
Todisteet menneisyydessä ja nykyään
Aikaisemmin kirjapainossa ulkoasu tarkistettiin galey proofien avulla. Digitaalinen vedosjälki tuotettiin kuitenkin jo 1990-luvulla. Saksassa käytettiin laajalti IRIS-proofia, ja usein tuotettiin myös Chromalin- tai erityisesti Yhdysvalloissa Kodak Approval -proofia. Nykyään näitä prosesseja ei enää löydy markkinoilta, vaan ne on korvattu kokonaan pigment mustesuihkutulostimilla tehtävillä vedoksilla. Tyypillinen proofausratkaisu alkuvuosina oli Best Color -ohjelmisto, joka oli hyvin laajalle levinnyt ja mahdollisti varhaisen väritarkan tulostuksen mustesuihkutulostimilla.
Tyypillisiä nykyisin markkinoilla olevia proofing-ohjelmistoja ovat GMG ColorProof, EFI Fiery XF tai Colorgate Proofgate. Useimmat valmistajat tarjoavat myös sertifioituja proof-materiaaleja, GMG esimerkiksi GMG ProofMedia premium semiMatte 250:n kanssa ja ilman OBA kuvapainostandardien proofaamiseen, EFI tarjoaa suosittua EFI 4245 Gravure Proof Paper:tä tai 8245 OBA:ta optisia kirkasteita sisältäviin proofeihin. Valmistajat tarjoavat luonnollisia papereita varten myös erityisiä sertifioituja luonnollisia papereita vedostukseen, GMG GMG ProofPaper matt 140 vedostukseen ilman luonnollisia papereita.TP28T/es/lexico-2/blanqueador-optico/" target="_self" class="encyclopedia tooltipstered">optisia kirkasteita ja GMG ProofMedia studio OBA matta 150 optisia kirkasteita sisältävään proofaukseen. EFI tarjoaa EFI 9120 XF:n ilman optisia kirkastimia tai EFI 8175 OBA:n optisilla kirkastimilla. Felix Schöller tarjoaa myös lukuisia proof-papereita, ja myös pienemmät järjestelmätalot, kuten Rauch Papiere, Colormatch tai RGF, tarjoavat omia tai yhteisiä proof-papereita.
ISO 12647-7:2016 -standardin mukainen todistus.
ISO 12647 määrittelee termin "validointipainatus" (ISO 12647-8) korkeimman sopimustodistusstandardin eli lyhennettynä "todisteen" (ISO 12647-7) lisäksi. Validation Printille on ominaista, että se on väritarkkuudeltaan epätarkempi, mutta se voidaan tuottaa myös lasertulostimilla. Sopimusproofiin verrattuna siinä hyväksytään kuitenkin huomattavasti suurempia väripoikkeamia, ja se on oikeudellisesti sitova vasta, kun siitä on neuvoteltu etukäteen. Todellinen "vedos" eli ISO 12647-7 -standardin mukainen todellinen sopimusvedos on tällä hetkellä paitsi väritarkkuudeltaan ylivoimaisesti paras vaihtoehto myös ainoa oikeudellisesti sitova vedos, koska sitä pidetään "sopimuksena" eli asiakkaan ja painotalon välisenä "sopimuksena".
Todisteiden valmistajat ja haasteet
Nykyään Saksassa todisteen tuottavat yleensä erikoistuneet verkkopalveluntarjoajat.
Aikaisemmin vedokset valmistivat yleensä kirjapainot tai reprografiayritykset. 2000-luvun alusta lähtien myös lukuisat verkkopalveluntarjoajat ovat kuitenkin erikoistuneet väritarkan vedoksen tuottamiseen.
Proofien hintojen jyrkän laskun vuoksi markkinat ovat siirtymässä yhä enemmän erikoistuneiden proof-palvelujen tarjoajien suuntaan. Proofit eivät ole enää kannattavia etenkään pienille painotaloille tai reprostudioille, joiden proof-volyymi on vähäinen, sillä ohjelmistopäivitysten, mittaustekniikan, proof-papereiden ja -värien kustannukset ovat nousseet voimakkaasti vuodesta 2020 lähtien. Jos proof-tulostimia ei käytetä usein, on myös usein niin, että tulostuspäät ja suuttimet kuivuvat, ja ne voidaan usein tehdä uudelleen tulostuskelpoisiksi vasta pitkän puhdistuksen jälkeen. Jos joudut sitten tekemään useita puhdistussyklejä ja suuttimien testejä vedostulostimellasi muutamaa A4-vedosta varten, et pysty kattamaan kustannuksia.
Mutta myös toinen seikka puhuu online proof -palveluntarjoajan puolesta: Jos tilasit aiemmin "proofin", niin yksinkertainen CMYK todisteen mukaan ISOCoatedV2. Nykyään vedos koostuu usein CMYK:sta ja 15 erikoisväristä, kuten erikoisväristä.TP28T/es/lexico-2/pantone/" target="_self" class="encyclopedia tooltipstered">PANTONE ja HKS, ja suurimmilta proof-palveluntarjoajilta on saatavana noin 60 kansainvälistä proofstandardia. Lisäksi jotkin palveluntarjoajat tarjoavat myös proofeja talon sisäisiä standardeja tai räätälöityjä proof-profiileja varten. Proofissa voidaan simuloida jopa spottivärien ylipainokäyttäytymistä toisiinsa tai CMYK-väreihin nähden. Tämä ei kuitenkaan edellytä ainoastaan ajan tasalla olevia proofauslaitteistoja, -ohjelmistoja ja -mittaustekniikkaa, vaan myös koulutettuja ja asiantuntevia proofausasiantuntijoita, jotka ymmärtävät proofausasiakkaiden vaatimukset ja osaavat konfiguroida työnkulut ja proofit sen mukaisesti.
Erikoisvärien, kuten PANTONE- ja PDF/X-4-tietojen, todentaminen.
PANTONE-, HKS- ja TOYO-värien kaltaisten pistevärien todentaminen ei myöskään ole helppoa. Monet proofausjärjestelmät tukevat nykyään spot-värien näyttämistä. Mutta viimeistään Adoben ja PANTONEn eron jälkeen PANTONE Master Standard -standardin mukaan vedostetut mallit ovat painotuotteiden referenssi, eivät kalliit PANTONE-fanit. Mutta tässäkin on monia asioita otettava huomioon: Vaikka lähes kaikki PANTONE-värit voidaan esittää vedoksessa, neon- tai metallivärejä ei voida painaa vedoksessa. Tässäkin asiassa erikoistuneet proof-palveluntarjoajat voivat usein tarjota enemmän palvelua ja erityistä väriosaamista kuin klassiset painotalot.
PDF/X-4-tiedostojen, joissa on kerroksia ja läpinäkyvyyksiä, varjoja ja integroituja RGB- ja LAB-tietoja, todentaminen ei myöskään ole helppoa. Toisaalta proofausohjelmiston on todella tuettava kaikkia DPF/X-4-toimintoja, ja toisaalta proofauspalvelun tarjoajalla on oltava paljon kokemusta, jotta se voi paitsi luokitella datan tarkistuksessa olevat tiedostot "proof-kelpoisiin" ja "ei-proof-kelpoisiin", myös punnita ja antaa datan luojalle hyödyllisiä vinkkejä siitä, miten hän voisi valmistella datansa paremmin proofausta ja/tai tulostusta varten. Tässäkin asiassa erikoistuneet proofing-palvelujen tarjoajat ovat usein paremmassa asemassa kuin perinteiset painotalot, jotka tuntevat tuotantoympäristönsä paremmin kuin kaikki proof-kelpoiset ja tulostettavat vaihtoehdot.
Lisätietoja:
http://de.wikipedia.org/wiki/Proof_(Druck)
